 |
Viime kesäkuussa hetken mielijohteesta Porvooseen rantautunut parikymppinen lapsi jonka vapaa-ajasta yli puolet kuluu tavalla tai toisella eläinten kanssa. Jäljelle jäävä aika menee nukkuessa, lukiessa, kirjoitellessa tai hyvänä päivänä ehkä jopa ihmisten seurassa.
Nuutti-koiran aikana meille muutti myös kolme kesyrottaa, ja kun Nutusta aika jätti suunniteltua aiemmin, aloin suunnitella reppureissua Euroopan ympäri. Aikeena oli toteuttaa se rottien kuoltua, jolloin ottaisin kaiken ilon ja vapauden irti eläimettömästä elämänvaiheesta jota ei koskaan tullutkaan. Kuvioihin tulikin Vertti-kani (sittemmin tunnettu Purpuna) ja pian sen jälkeen nyt jo edesmennyt pupuneiti Halla, ja lopulta hartaudella säästetty matkakassa vaihtuikin koirakassaksi. Se siitä seikkailusta siis. En osaa elää ilman eläintarhaa enkä kyllä haluakaan.
Perusluonteeltani olen enemmän tai vähemmän itsepintainen optimisti. Rakastan lastenkirjoja ja ihmisiä jotka sanoo asiat suoraan. Kiipeily ja korkeat paikat tekee elämästä täydellistä, ja tätä intohimoa olen yrittänyt kanavoida seinäkiipeilyyn aina mahdollisuuksien mukaan.
 |
| Kisuvauvat pääsi kotiin |
Tällä hetkellä opiskelen ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi, koska aiemmin haalimani ammatti nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana ei pätevöitä mua haluamalleni alalle. Teen ja etsin töitä kehitysvammaisten ja autistien parissa, erityisesti tykkään puuhailla erityislasten kanssa erilaisissa kouluympäristöissä.
Haaveissa on kiva omakotitalo suurella tontilla, oma vuohi, runokirjan julkaisu ja vakituinen, mielekäs työ autismiluokalla jonne on kiva mennä jopa maanantaisin.
Heini
Kertoilen kun kerkiän.. c:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mietit?